Suomenlinna

Tänään mä juttelen Helsingin ylivoimaisesti hienoimmasta paikasta, nimittäin Suomenlinnasta. Minä en ole tosiaankaan ainoa Suokki-fani. Suomenlinna on puhekielellä Suokki. Meitä on ainakin miljooona. Suomenlinna on koko Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Ja siellä vierailee joka vuosi noin miljoona kävijää. 

Monelle on yllätys, että Suomenlinnassa ei olekaan linnaa. Siellä on merilinnoitus. Ja tämä linnoitus on yksi maailman suurimpia merilinnoituksia. Tää puolustuslinnoitus rakennettiin 1700-luvulla. Silloin Suomi oli vielä osa Ruotsia. Linnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748, koska Ruotsi halusi parantaa omaa puolustustaan Venäjää vastaan. Merilinnoituksen rakentaminen oli todella valtavan iso työ. Ensin sitä rakennettiin noin kymmenen vuotta. Sitten oli noin 15 vuoden tauko rakentamisessa. Ja 1770-luvun alussa rakentamista sitten jatkettiin. Eikä linnoitus kai ihan valmiiksi tullut koskaan. Vaikka linnoitusta oli rakennettu niin pitkään, niin kuinkas kävi. Vuonna 1809 Viaporin linnoitus antautui Venäjän joukoille. Ruotsalaiset lähtivät ja Viaporista tuli venäläinen sotilaskohde. 

Jo vuonna 1750 linnoitus sai ruotsinkielisen nimen Sveaborg – ja suomeksi sitä alettiin kutsua nimellä Viapori. Ja vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi. 

Silloin 1700-luvulla Viaporissa – eli siis Suomenlinnassa- asui enemmän ihmisiä kuin Helsingissä. Helsinki oli siihen aikaan vielä pieni paikka. Suurin osa Viaporin asukkaista oli sotilaita, jotka oli töissä linnoituksen rakennuksilla. Rakentamassa oli myös pakkotyövankeja. Elämä ei varmaan ainakaan talvella Viaporissa ollut kovin mukavaa. Rakennustyö oli raskasta ja vaarallistakin. Asunnot oli ahtaita ja kylmiä. Tosin linnoitustöiden johtaja Augustin Ehrensvärd asui kyllä hyvinkin mukavasti. Hän asui linnoituksen keskusaukiolla Komendantintalossa. Ehrenvärdin jälkeen tämä sama talo oli monen muunkin linnoituksen komentajan virka-asunto ja koti. Nykyään tää talo on museo. Siellä voi käydä kurkistamassa, miten ne varakkaat ihmiset asuivat ja elivät Ruotsin vallan aikana. 

Monelle voi olla yllätys myös se, että Suomenlinna ei olekaan vain yksi saari vaan Suomenlinnan alue levittäytyy useammalle eri saarelle. Lauttamatka Helsingin keskustasta kestää noin 15 minuuttia. Jos tulee HSL:n eli Helsingin seudun liikenteen lautalla Suomenlinnaan, lautta saapuu Iso Mustasaareen. Iso Mustasaaresta pääsee sitten siltoja pitkin muihin saariin. HSL:n lautta on suosittu, koska sillä voi matkustaa tavallisella HSL:n lipulla eli sillä samalla lipulla kuin busseissa, metrossa ja muissa. Kesällä Suomenlinnaan pääsee myös Vesibussilla. Vesibussilippu on kalliimpi. Mä itse käytän yleensä HSL:n lauttaa, mutta joskus kuljen myös Vesibussilla. Ainakin silloin, kun mä käyn Suomenlinnan kesäteatterissa. Vesibussin laituri on niin kätevästi ihan siinä lähellä kesäteatteria ja illalla teatterin jälkeen en jaksa kävellä toiselle puolelle Suomenlinnaa, vaikka sieltä saisinkin paljon halvemman lauttakyydin. 

Monelle voi olla yllätys myös se, että Suomenlinna ei tosiaankaan ole pelkkä matkailukohde. Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosa. Ja Suomenlinnassa asuu vakituisesti noin 800 ihmistä ja siellä on esimerkiksi päiväkoti ja ala-aste, kauppa ja kirjasto. Suomenlinna on tietenkin myös monen ihmisen työpaikka. Sesonkiaikaa on tietenkin kesä – silloin Suomenlinna täyttyy turisteista ja kahvilat, baarit ja ravintolat, museot ja galleriat ja pienet puodit ovat kaikki auki. 

Mutta kyllä Suomenlinna houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden. Yksi suosittu tapahtuma on Suomenlinnan oma Halloween-juhla. Sen nimi on Viaporin Kekri ja sitä tietenkin vietetään syksyn pimeydessä. Ja niin kuin pimeään vuodenaikaan sopiikin, Viaporin Kekrissä on aina paljon valotaidetta. 

Lisäksi Suomenlinnassa järjestetään myös talvella viikonloppuisin opastettuja kierroksia. Ja digiopastuksen avulla Suomenlinnaan voi tutustua omatoimisesti milloin tahansa. Digiopastuksessa on yli 20 kielivaihtoehtoa. 

Nyt kun paukkupakkaset on vähän hellittäneet, niin minäkin voisin alkaa suunnitella talvista Suomenlinnan retkeä. Tammikuun ajan Suomenlinnassa voi vielä kulkea suosittua Majakanvartijan reittiä. Tätä reittiä varten saa Suomenlinnan vierailijakeskuksesta kartan ja tämän kartan avulla voi kulkea etsimässä valoja ja tutustumassa Majakanvartija Svanteen ja tämän ystäviin. Reitti on kuulemma ollut tosi suosittu varsinkin lapsiperheiden keskuudessa. 

Suomenlinnassa on tosiaankin majakka. Majakka on Suomenlinnan kirkon tornissa ja se on toiminnassa yhä nykyäänkin. Se palvelee sekä lentoliikennettä että laivaliikennettä. Suomenlinnan majakka lähettää viestin, jossa on neljä peräkkäistä väläystä. Neljä peräkkäistä väläystä on morseaakkosten H-kirjain, Helsingin merkiksi.  Tää Suomenlinnan kirkko on myös suosittu hääkirkko. Onhan Suomenlinna todella ihana paikka järjestää häät. 

Kirkko on nykyään ihan eri näköinen kuin silloin, kun se rakennettiin. Se rakennettiin vuonna 1854 ja aluksi kirkko oli ortodoksinen kirkko. Siinä oli viisi tornia ja sellaiset sipulikupolit kuin ortodoksissa kirkoissa tavallisesti on. Sitten kun Suomi oli itsenäistynyt, kirkko muutettiin luterilaiseksi ja nykyään kirkossa on vain yksi torni. Ja siellä tornissa on siis se Suomenlinnan majakka. 

Muistatko, kun kehuin, kuinka hieno kortti Museokortti on? Museokortille on käyttöä Suomenlinnassakin. Suomenlinnassa on nimittäin kuusi erilaista museota – ja taitaa olla niin, että vain yhteen niistä eli Lelumuseoon, Museokortti ei kelpaa. Kaikkiin muihin museoihin pääsee sisään Museokortilla. Ehdottomasti kannattaa käydä ainakin Vesikossa. Vesikko on sukellusvene. Se osallistui toiseen maailmasotaan ja se on nykyään Suomen ainoa sukellusvene. Kävi nimittäin niin, että Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 Suomelta kiellettiin sukellusveneet. Eikä Vesikkokaan enää mihinkään sukella. Se on Suomenlinnassa rannassa ja siellä voi käydä katsomassa, miten ahtaissa tiloissa noin 20 hengen miehistö joutui silloin sodan aikana työskentelemään. Vesikkoon pääsee sisälle vain kesäaikana. 

Suomenlinna on jännä yhdistelmä historiaa, sotilasarkkitehtuuria, kulttuuria, luontoa ja lomapäivän tunnelmaa. En osaa sanoa, mikä Suomenlinnassa on parasta, ehkä se on just tää kokonaisuus. Ja tietenkin meri ja kalliot. Suomenlinnassa on paljon ihania ravintoloita ja kahviloita ja jopa oma olutpanimo, mutta erityisen suosittu Suomenlinna on picnic-paikkana. Monet asettuvat picnicille meren ääreen kalliolle, toiset valitsevat esimerkiksi kauniin Piperin puiston. Erilaisia paikkoja on niin paljon, että jokainen varmasti löytää sopivan. Lauttaa kulkee kello kahteen asti yöllä, mutta kyllä Suomenlinnaan voi jäädä yöksikin. Suomenlinnassa on hostelli. Minä olen yöpynyt hostellissa yhden kerran. Pari vuotta sitten jäimme Suomenlinnaan yöksi kesäteatteri-illan jälkeen. Ja kylläpä oli ihana aamulla herätä ja lähteä kävelemään ympäri Suomenlinnaa ennen kuin ensimmäiset turistit tulivat ja valtasivat saaren. Huomasin myös, että Airbnb:n kautta voi varata majoituksen Suomenlinnasta. Silloin voi asustella ihanassa keltaisessa puutalossa, Villa Silossa. 

Suomenlinnan verkkosivuilla Suomenlinnan asukkaat kertovat omasta elämästään Suomenlinnassa. Suomen tunnetuin graafikko, jo 97-vuotias Erik Bruun, on asunut Suomenlinnassa yli 50 vuotta. Erik sanoo näin: ”Luonto on aina ollut minulle hyvin merkityksellinen ja inspiraation lähde monille töilleni. Työpöytäni ääressä syntyy edelleen luontoaiheisia töitä. Luonto on koko ajan läsnä Suomenlinnassa. Asumme aivan meren rannassa Pikku Mustasaarella Merisotakoulun naapurissa. On aina mielenkiintoista kurkistaa ikkunasta ja katsoa mitä eri linnut puuhaavat talomme pihapiirissä.”